Ohra (kevätohra)

Tärkeimmät luvut

Kasvupaikka ja vyöhykkeet: Viljellään koko peltoviljelyalueella; ala 2025 oli 367 300 ha. ^[1]

Lyhyesti

• Ohra on Suomen viljelyalaltaan suurin vilja (367 300 ha vuonna 2025). Se on lyhyen kasvuajan kevätvilja rehuksi ja mallasteollisuudelle. ^[1]

Kylvö ja istutus

• Viljat kylvetään, kun maa on lämmennyt noin 4–5 asteeseen. ^[5]
• Mallasohran kylvösyvyys on enintään 6 cm. Muiden ohrien tarkkaa syvyyttä lähteissä ei ole. ^[3]
• Kylvötiheys: monitahoinen 450–500, kaksitahoinen 500–550 ja mallasohra 550–600 itävää siementä/m². Myöhäisessä kylvössä määrää lisätään noin 10 %. ^[2]
• Siemenmäärän laskukaava: kg/ha = itävät siemenet/m² × tuhannen siemenen paino (g) / itävyys-%. ^[4]

Maa ja pH

• Ohra on happamuudelle arka: tavoite-pH on yli 6,2. ^[2]

Lannoitus

• Jos typpeä annetaan yli 100 kg N/ha, lannoitus kannattaa jakaa. Lisätypen tarpeen voi mitata lehdestä. ^[2]
• Hivenravinnepuutokset korjataan kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksella; hyvällä pH:lla seuraa mangaanin puutosoireita. ^[2]
• Mallasohra ei sovi palkokasvien jälkeen, koska liika typpi nostaa valkuaista. ^[3]

Kastelu, hoito ja valo

• Seuraa kasvustoa tautien ja ravinnepuutosten varalta. Kastelusta pellolla lähteissä ei ole tarkkaa arvoa. ^[2]

Tuholaiset ja taudit

• Siemenlevintäiset viirutauti, nokitaudit ja verkkolaikku torjutaan peittauksella. ^[2]
• Ohra ohran tai vehnän jälkeen lisää tyvitauteja. ^[6][7]

Sadonkorjuu

• Puinti, kun jyvän kosteus on alle 25 %. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. ^[2]

Viljelykierto

• Hyviä esikasveja ovat kaura ja öljykasvit. Ohra ohran tai vehnän perään lisää tyvitauteja. ^[3][7]

🔄 Suunnittele viljelykierto tälle kasville Viljelykasvin kortti

🌱 Aloittelijalle

1. Tarkista maan pH ennen kylvöä: ohra kärsii happamasta maasta.
2. Laske siemenmäärä itävyyden ja tuhannen siemenen painon mukaan, älä arvaa.
3. Vaihda lohkoa: ohra ei menesty ohran tai vehnän perässä.

🚜 Ammattilaiselle

• Mallasohrassa tavoitellaan tasaista, ei liian korkeaa valkuaista: vältä palkokasviesikasvia ja jaa suuret typpimäärät. ^[3][2]
• Kylvötiheys VYR:n mukaan 500 itävää/m², heikommilla mailla 550–600; ProAgrian taulukossa ohra 450–550 ja mallasohra 500–550. ^[3][4]