Kaura

Tärkeimmät luvut

Kasvupaikka ja vyöhykkeet: Viljellään laajasti koko maassa; ala 2025 oli 317 900 ha. ^[1]

Lyhyesti

• Kaura on Suomen toiseksi suurin vilja: 317 900 ha vuonna 2025. ^[1]

Kylvö ja istutus

• Viljojen kylvö alkaa, kun maa on noin 4–5 °C. Kaura voidaan kylvää kylmempäänkin maahan. ^[4]
• Kylvötiheys 450–500 itävää siementä/m²; VYR:n huoneentaulussa 400–550. ^[2][3]
• Kauran tarkkaa kylvösyvyyttä lähteissä ei ole.

Maa ja pH

• Kaura sietää happamuutta: tavoite-pH on yli 5,8. ^[2]
• Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle. ^[2]

Lannoitus

• Kylvölannoituksessa annetaan typen lisäksi fosforia, kaliumia, mangaania ja rikkiä, ellei viljavuustutkimus muuta osoita. Lannoituksen voi jakaa. Yleistä kg/ha-määrää lähteissä ei ole. ^[2]
• Hyvällä pH:lla mangaanilannoitus kannattaa ja puutosoireita seurataan pensomisvaiheessa. ^[2]

Kastelu, hoito ja valo

• Seuraa kirvoja: ne levittävät kääpiökasvuviroosia. ^[2]

Tuholaiset ja taudit

• Tärkeimmät taudit ovat lehtilaikku ja punahomeet, jotka voivat tuottaa mykotoksiineja. ^[2]
• Kirvat levittävät kääpiökasvuviroosia. ^[2]

Sadonkorjuu

• Puinti alle 25 %:n kosteudessa, kuivaus alle 14 %:iin. ^[2]

Viljelykierto

• Kaura katkaisee ohran ja vehnän tyvitautien kierron, joten se on hyvä väli­kasvi niiden välissä. ^[5][6]

🔄 Suunnittele viljelykierto tälle kasville Viljelykasvin kortti

🌱 Aloittelijalle

1. Kaura on viljoista anteeksiantavin happamalle maalle.
2. Seuraa mangaanin puutetta oraalla: kaura on sille viljoista herkin.
3. Kuivaa sato heti puinnin jälkeen, jotta homeet eivät pääse kasvamaan.

🚜 Ammattilaiselle

• Elintarvikekaurassa mykotoksiiniriski hallitaan viljelykierrolla ja nopealla kuivauksella. ^[2]
• Kylvötiheyden vaihteluväli 400–550 kpl/m² VYR:n huoneentaulun mukaan. ^[3]